Kolmas päivä alkoi kokoontumisella isäntäorganisaation eli NSTS:n tiloissa. Pieni luokka täyttyi työssäoppimisjaksolla olevista nuorista. Pekan kanssa me yritimme sulautua joukkoon mutta eihän keski-ikäisistä saa kaksikymppisten näköisiä millään. Ensi alkuun saimme yleistietoa työssäoppimisen perusprinsiipeistä Maltalla ja sitten oli aika lähteä katsomaan tulevia työmaita.
Änkeydyimme samaan autoon muihin työssäoppimispaikkoihin menossa olevan porukan kanssa. Paikkoja oli listalla yhteensä viisi, yhteyshenkilömme hyppäsi tietysti myös kyytiin paperinen lista mukanaan. Toiset joutuisivat aina odottamaan sen aikaa autossa kun yhdelle porukalle esiteltäisiin työmaa. Mikäs siinä, aikaahan meillä oli. Mutta pohjoismaiseen täsmällisyyteen tottuneena on pakko sanoa, että oman asenteen joutui vaihtamaan saman tien Etelä-Eurooppalaiseen tyyliin sopivaksi. Heti alkuun selvisi, etteivät sen paremmin kuljettaja kuin yhteyshenkilömmekään tienneet, missä työpaikat sijaitsivat. Suunta oli suurin piirtein selvillä mutta tarkempi navigointi ei onnistunut, kummallakaan ei ollut karttaohjelmaa puhelimessa eikä minkään näköistä karttaa mukana. Totesimme muka vaatimattomasti, että onneksi tässä on logistiikan ammattimiehiä Suomesta paikalla, sole poka mikhän kun mie neuvon reitin! Ja helppohan se oli Google Mapsin avulla neuvoa, että että otappa tuosta vasempaan ja seuraava oikea niin ollaan jo lähellä!
Paikallinen ajotyyli on kohtuullisen ravakkaa menoa! Jospa olisimme kuitenkin Korkeimman suojeluksessa tälläkin matkalla. Ja varmaan oltiin kun ehjin nahoin selvittiin! Liikenne on vasemmanpuoleista johon olisi varmasti tottuminen jos täällä lähtisi ajamista yrittämään. Onnistumisen avaimia näyttävät lisäksi olevan kova huuto ja ja jatkuva tyyttäily.
Viimein päästiin mekin tutustumaan työssäoppimispaikkamme Retail International Groupin varastoon. Kyseessä on vaatelogistiikka ja esimerkiksi Marks&Spencerin Maltan liikeiden kamppeet toimitetaan täältä. Tänne tuotteet tulevat Englannista ja ne hinnoitellaan valmiiksi sekä skannataan tietojärjestelmään. Varastopäällikkö selosti tulevia tehtäviämme ja korosti tarkkuuden merkitystä työssä. Jos vaikka hinnoittelisi tuotteet väärin, väärä hinta menisi koko ketjun läpi ja tuottaisi mahdollisesti miinusta firmalle. Kauppamiehiä nämä oli selvästi, koko ajan puheessa korostui kaupanteon ja sen tehostamisen merkitys varastotoiminnoista lähtien.
Työssäoppimispaikkoja kiertäessä tuli nälkä. Stopattiin katupizzerian luona ottamaan pientä huikopalaa. Iso pizzapala ja puolen litran kokis neljä euroa. Ei kallista minun mielestä.
Iltapäivällä reissusta palattua oli hyvä ottaa pikku huili hostellin uima-altaan äärellä. Allas näyttää houkuttelevalta mutta veden lämpö tai paremminkin kylmyys on samaa luokkaa kuin kotimaiset uimavedet kesällä eli aivan jäätävää. Kysyin hostellin vastaaonottotiskiltä, että olisiko heillä jotain neopreenipukuja altaassa käymistä varten. Ei kuulemma ole. ;)
Maltalla kannattaa hankkia bussilippu ja ookata linja-autolla. Seitsemän päivän kortti maksaa 21 euroa ja sillä saa ajella mielin määrin. Julkinen liikenne toimii hyvin vaikka käsitys aikatauluista on näissäkin hommissa erilainen kuin meillä.
Siellä miestä kylmeni. Malta oli toisen maailmansodan ankara temmellyskenttä ja tässä on muistutus siitä. Tämä muistomerkki on sodassa kuolleille lentäjille. Muoviset kranssit vähän latistivat arvokkuutta...
Jaaha, ja sulttaaneilla on pizzan nälkä taas. Minä vetäydyin tästä hommasta sivummalle tällä kertaa ja katselin vain ihmisvilinää sillä aikaa kun pojat latasivat evästä kroppaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti